Julkaistu 19.01.2022
Aluevaltuutetut vaikuttavat pelastustoimen resursseihin – myös sopimuspalokuntiin
Aluevaltuutetut ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa pelastustoimen tulevaisuuteen ja asukkaiden turvallisuuteen. Siksi hyvinvointialueen päättäjien on hyvä tutustua pelastustoimeen ja sen tarpeisiin. Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa asukkaiden turvaverkkoa.
Aluevaltuustoilla on keskeinen rooli siinä, miten varmistetaan pelastustoimen riittävät resurssit ja ihmisten turvallisuus. Kauaskantoisia ratkaisuja tehdään lähivuosina.
Tällä vaalikaudella aluevaltuustoissa tehdään päätöksiä pelastustoimen tiloista, henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoimen palvelutasopäätökset, jotka on yleensä tehty valtuustokaudeksi, on tehtävä viimeistään 1.12.2023 mennessä.
Päättäjät vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti apu tulee
Olennaista hyvinvointialueilla on se, että päättäjät tutustuvat pelastustoimen tarpeisiin ja turvaavat päätöksillä sen riittävät resurssit ja itsenäisen aseman. Aluevaltuusto päättää palvelutasopäätöksen myötä muun muassa siitä, millaista apua ihmiset saavat ja kuinka nopeasti avun pitää tulla.
Palvelutasopäätöksessä päätetään myös siitä, millaiset resurssit pelastustoimella on onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja miten pelastustoimi varautuu alueella erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Päätöksen valmistelu on yleensä noin vuoden kestävä prosessi.
Hyvinvointialueiden päättäjillä on myös muita ratkaistavia asioita. Pelastustoimessa on jo työvoimapulaa eri alueilla. Aluevaltuutettu voi vaikuttaa muun muassa työoloihin, palkkaukseen ja työturvallisuuteen, joiden avulla työvoimapulaa voidaan ratkaista.
Myös sopimuspalokunnat tulee huomioida palvelutasopäätöksessä
Pelastustoimen palveluiden tuottamisessa sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli: Ne pelastavat ihmisiä tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa, antavat turvallisuuskoulutusta ja tekevät turvallisuusviestintää alueilla.
Myös sopimuspalokunnat tulee huomioida palvelutasopäätöksessä. Pelastustoimi on yksi todellisista lähipalveluista ympäri maata, monelta osin sopimuspalokuntien ansiosta.
Sopimuspalokunta ja pelastuslaitos tekevät tiivistä yhteistyötä
Tällä hetkellä sopimuspalokuntia on noin 700, ja niissä on noin 15 000 hälytysosastoihin kuuluvaa henkilöä, jotka ovat mukana oman työnsä ohessa.
Sopimuspalokunta tekee tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Samalla paloasemalla ja paloautossa voi olla sekä pelastuslaitoksen päätoimista henkilökuntaa että sopimuspalokuntalaisia.
Sopimuspalokunnat ovat usein yhdistyspohjaisia eli taustalla on monesti VPK. Palokunnalla on yleensä muutakin toimintaa kuin se, josta on pelastuslaitoksen kanssa tehty sopimus. Muu toiminta hyödyttää koko palokuntaa ja sen hälytysosastoa. Palokuntanuorisotoiminta ja muun muassa tapahtumat tuovat elinvoimaa ja hälytysosastoihin uusia jäseniä.