Julkaistu 02.02.2022

Korona keskeytti monen palokuntanuoren harrastuksen

Palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen tehty kysely kertoo, että koronarajoitukset ovat vaikuttaneet palokuntanuorten toimintaan ja palokuntien jatkuvuuteen. Palokuntien toiminta ja koulutukset tulee jatkossa saada kriisinkestävälle tasolle, jotta koronapandemian kaltaiset poikkeusolot eivät uhkaisi palokuntien toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö toteutti vuoden 2021 lopussa kyselyn palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen koronan vaikutuksista palokuntien nuoriso-osastojen toimintaan. 

Nuorille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 161 palokuntanuorta eri puolilta Suomea yhden Pelastusliiton aluetta lukuun ottamatta. Ohjaajille, osastonjohtajille ja muille nuorten kanssa työskenteleville suunnattuun kyselyyn vastauksia tuli yhteensä 120. Ohjaajille suunnattuun kyselyyn vastattiin 11 Pelastusliiton alueelta ja kahden liiton alueelta vastauksia ei saatu. 

– Toivoimme hieman suurempaa vastausprosenttia, mutta vastausinnokkuuteen vaikutti varmaankin se, ettei harrastustoimintaa ole voitu järjestää normaalisti, jolloin viestintääkään ei ole seurattu aktiivisesti, pohtii SPEKin Palokuntapalveluiden järjestöohjaaja Camilla Elgland. 

Rajoitukset vaikuttavat palokuntien jatkuvuuteen 

Kyselyn vastauksista käy ilmi, että Aluehallintovirastojen asettamien kokoontumisrajoitusten ja pelastuslaitosten omien rajoitusten takia joissain palokunnissa nuoriso-osastojen toimintaa ei ole korona-aikana järjestetty lainkaan. 

Tätä tulosta tukee myös HAKA-tilasto, jonka mukaan nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa järjestettiin vuonna 2021 vain 35 % vuoteen 2019 verrattuna. 

– Valitettavasti joitain nuoriso-osastoja on jopa lakkautettu tiukkojen rajoitusten vuoksi, Camilla toteaa. 

Harjoitusten ollessa tauolla myös palokuntien vetovoima nuorten harrastuksena hiipui. Viime vuoden aikana palokuntien nuorisotoimintaan tuli HAKA-tilastojen mukaan 44 % vähemmän nuoria kuin vuonna 2019. 

– Nämä ovat harmillisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat koko palokunnan jatkuvuuteen. On tärkeää saada palokuntien toimintaan, kuten hälytysosastoihin, mukaan uusia jäseniä. Palokuntien oma nuorisotyö on näytellyt tässä erittäin suurta roolia, Camilla muistuttaa. 

Ennen koronaa noin neljäsosa uusista hälytysosastojen jäsenistä tuli palokuntien omista nuoriso-osastoista. HAKA-tilaston mukaan nuoriso-osastot kasvattivat vuoden 2021 aikana 15 % vähemmän uusia hälytysosastojen jäseniä verrattuna vuoteen 2019. 

– Toki tilastoissa on aina myös normaalia vuosivaihtelua, sillä ikäluokat eivät ole tasamääräisiä. On kuitenkin selvää, että jos nuorisotoiminta ei rajoitusten vuoksi tuota uusia hälytysosastolaisia, niin luku pienenee entisestään, huomauttaa SPEKin palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara. 

Uusia toimintamalleja tulevaisuuden toimintaa turvaamaan 

Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että koronarajoitukset ovat pakottaneet palokuntia miettimään omaa toimintaansa ja kehittämään uusia toimintamalleja. Muun muassa nuorten viikkoharjoitus-, koulutus- ja kurssimateriaaleja on korona-aikana kehitetty osittain tai täysin etänä toimiviksi. Tästä esimerkkeinä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton Polte-leiri, joka tarjosi alueen nuorille mahdollisuuden käydä nuorten kurssijärjestelmän kursseja verkossa sekä Rantakulman VPK:n vapaasti hyödynnettävät etäviikkoharjoitukset. 

Moni palokunta onkin tarjonnut korona-aikana nuorille ainakin hetkellisesti etäharjoituksia. Molempien kyselyiden vastauksissa kuitenkin painotettiin, että lähitapaamisten peruminen on vähentänyt osallistumismotivaatiota ja yhteisöllisyyden kokemusta. 

– Lähiharjoitukset ovat tietenkin ykkösvaihtoehto, ja on ollut hienoa huomata, että joissain palokunnissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan uusia tapoja mahdollistaa lähiharjoitukset tuomalla perinteisten palokuntaharjoitusten oheen muutakin toimintaa. On kuitenkin selvää, että myös nuorten toimintaa tulee jatkossa mahdollistaa osittain verkkopohjaisesti, jolloin toimintaan ja kurssittamiseen ei tule taukoja poikkeusoloissakaan, Niko huomauttaa. 

– Nuorille on mahdollistettava harjoittelu ja kouluttautuminen, vaikka kokoontumisia syystä tai toisesta rajoitettaisiin. Toiminnan ja koulutusten suunnitteleminen tulee saada kriisinkestävälle tasolle, jotta koronapandemian kaltaiset poikkeustilanteet eivät enää uhkaisi palokuntien toiminnan jatkuvuutta, Niko lisää. 

Passiivisuuteen ei ole enää varaa 

Kyselyn vastauksista käy ilmi, että moni nuori odottaa harjoitusten jatkumista, vaikka harjoitukset olisivat olleet tauolla koko korona-ajan. 

– Nuorille on tärkeää päästä tekemään edes jotain yhdessä. He kaipaavat yhteisöllisyyttä, jota palokuntaharrastus tarjoaa, Camilla kertoo. 

Kyselyn tulosten perusteella rajoitustoimia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä pitkäkestoinen toiminnan keskeytys vaikuttaa niin palokuntien jatkuvuuteen kuin turvallisuustietoisten ja -taitoisten kansalaisten määrään. 

– Passiivisuuteen ei ole enää varaa. Nyt on luotava toimintatapoja, joilla terveysturvallisia harjoituksia on mahdollisuus järjestää poikkeustilanteissakin, Niko toteaa. 

Mikäli harjoitusten järjestäminen paloasemilla ei ole mahdollista, niin vaihtoehtojakin löytyy. Harjoitukset voi järjestää esimerkiksi liikuntaharjoituksina tai ulkopuolisten toimijoiden, kuten kauppakeskusten, paloturvallisuuteen tutustumalla. Palokunnissa voidaan hyödyntää myös muiden tahojen tuottamia sisältöjä, kuten Virpa Palomestari -peliä, joka tutustuttaa nuoria poistumisopasteisiin ja muihin turvallisuuskilpiin. 

Keinoja palokuntanuorten harjoitustoiminnan käynnistämiseen: 

• Harjoitussuunnitelman laatiminen harjoituksesta. 

• Nuoriso-osastolle määritetään etukäteen tilat, joissa voidaan harjoitella ja muu henkilöstö välttää tällöin kyseisten tilojen käyttöä. 

• Kasvomaskin laajempi käyttö, kun ollaan sisätiloissa. 

• Harjoitustoiminnan järjestäminen ulkona sääolosuhteet huomioiden. 

• Harjoitusten siirtäminen ulkopuolisten toimijoiden tiloihin (esimerkiksi kauppakeskukset, uimahallit, ym.). 

• Harjoitustoiminnan järjestäminen pienemmissä ryhmissä. 

• Nuorten harjoituksista vastaavat hälytysosaston ulkopuoliset tahot, kuten muiden osastojen jäsenet (esim. nais- tai tukiosastolainen), nuorten vanhemmat tai ulkopuoliset toimijat (esim. nuoriso- ja urheiluseurat). 

Lisätietoa terveysturvallisen toiminnan järjestämisestä löytyy mm. Terveenä palokunnassa -sivuiltamme.