Julkaistu 30.01.2023
Palokuntanuorisotoiminnan ohjaaminen veti mukaan palokuntamaailmaan
Merja Ahokas lähti mukaan palokuntanuorisotoimintaan ilman aiempaa palokuntakokemusta ja toimii nykyään Riihimäen VPK:n kasvatuspäällikkönä. Palokuntamaailmaan sopeutumisessa auttoivat hyvä perehdytys ja uskallus kokeilla uutta.
Kun Merjan lapsi aloitti palokuntaharrastuksen vuonna 2017, ilmoitti hän, ettei tule sotkeutumaan lapsen harrastukseen millään lailla:
– Sanoin, että kuljetan, haen ja kannustan, mutta en lähde muuten mukaan. Kolme vuotta kävin portilla kääntymässä, kunnes aloin kyselemään, löytyisikö minullekin jokin tehtävä. Silloisen nuoriso-osaston johtajan kanssa juteltiin ja päädyin aloittamaan nuorisotoiminnassa virallisesti vuoden 2021 alusta.
Koska pelastusala ja palokuntatoiminta olivat Merjalle etukäteen tuntemattomia, hän osallistui omassa palokunnassa järjestettyyn pelastustoiminnan peruskurssin perehdytykseen, joka oli tarkoitettu peruskurssille osallistuville. Lisäksi hän osallistui Hämeen pelastusliiton nuoriso-osaston johtajakurssille ja kouluttajakoulutukseen. Merjan oma tausta on liikunnan ja urheilun puolella, joten hän on pystynyt hyödyntämään aiempia ohjaajakoulutuksiaan myös palokuntanuorisotoiminnassa. Palokunnan hallinnollisen puoleen perehtymistä taas helpotti Merjan siviilityö järjestöpuolella.
Merjan nykyiseen tehtävään Riihimäen VPK:n kasvatuspäällikkönä kuuluvat esimerkiksi leiritoiminta, kilpailuihin ilmoittautuminen ja yhteydenpito vanhempiin sekä koulutus- ja harjoitussuunnitelmien tekeminen yhdessä koulutuspäällikön kanssa sekä ohjaaminen nuorten viikkoharjoituksissa.
Ulkopuolisista toimijoista apua nuoriso-osastojen ohjaajapulaan
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö selvitti syksyllä 2022 palokuntanuorisotoiminnan nykytilaa valtakunnallisilla kyselyillä palokuntanuorille sekä heidän kouluttajilleen ja ohjaajilleen. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kouluttajista ja ohjaajista kokee kouluttaja- ja ohjaajamäärän riittämättömäksi. Selvityksestä käy ilmi, että esimerkiksi nuorten vanhempien ja muiden tahojen apua hyödynnetään palokunnissa vain vähän. Myös Merja tunnistaa kyselyn tulokset palokuntatoiminnan arjessa:
– Monella lastansa harjoituksiin tuovalla huoltajalla on varmasti siviilityön kautta osaamista, jota palokuntakentällä voitaisiin hyödyntää. Palokuntatoiminnan ulkopuolelta tulevat ohjaajat monipuolistavat kokemuksellaan ja osaamisellaan toimintaa. Esimerkiksi itselläni liikunnan ammattitutkinto on ollut iso voimavara, jota olen pystynyt hyödyntämään palokuntatoiminnassa.
SPEK on tuottanut uusia materiaaleja, joita voi käyttää palokunnan ulkopuolisten apuohjaajien rekrytoinnin tueksi. Materiaalit löytyvät Rekrytointiapua-sivulta.
Rohkeasti mukaan palokuntamaailmaan
Merjan kohdalla nuoriso-osaston johtajalta ja palokuntapäälliköltä saatu erinomainen perehdytys auttoi pääsemään sisään toimintaan. SPEK on koostanut Uuden apuohjaajan perehdyttämispaketin, jota palokunnat voivat hyödyntää uusien, palokuntatoiminnan ulkopuolelta tulevien apuohjaajien perehdytyksessä. Perehdyttämispaketti löytyy SPEKin materiaalipankista.
Vaikka ohjaaja tarvitsee ammatillista tietoa koulutettavasta asiasta, ei ohjaajana toiminen vaadi pelkästään palokuntaosaamista:
– On tärkeää, että ohjaajalla on halu toimia nuorten kanssa, rohkeus pyytää apua ja kyky huomioida erilaiset oppijat. Kaikki tavat opettaa tai ohjata eivät sovi kaikille, joten nuori täytyy huomioida yksilönä. Ylipäätään korostaisin sitä, että on aidosti läsnä harjoituksissa nuorille ja tulee monenlaisten ihmisten kanssa toimeen, Merja pohtii.
Palokuntatoiminnan ulkopuolelta tulevan haasteeksi Merja mainitsee uusien ja vanhojen toimintatapojen yhteensovittamisen:
– Uudelta ihmiseltä vaaditaan rohkeutta puskea itsensä palokuntamaailmaan mukaan, kun monilla on valmiit tavat ja roolit. Välillä vähän pelotti, miten pääsen ilman palokuntataustaa mukaan tiiviiseen yhteisöön, jolla on pitkät ja kunnioitettavat perinteet. Olen kuitenkin huomannut, että hyvä tasapaino syntyy, kun kuuntelee, ottaa oppia vastaan ja huomioi vanhat toimintatavat, mutta tuo myös mukana uutta ja välillä kyseenalaistaa totuttua.
Palokuntatoimintaa nuorilta nuorille
Riihimäen VPK:ssa on juuri aloittanut uusi nuorten harrastusryhmä, jossa nuoret opettavat palokuntataitoja nuorille. Ajatus toiminnasta lähti liikkeelle, sillä molemmat nuorten viikkoharjoitusryhmät olivat täynnä ja resurssien puolesta toiminta oli venytetty äärirajoille. Toisaalta palokuntanuorten toiminnassa oli mukana neljä vanhempaa nuorta, jotka olivat valmiita opettelemaan ohjaamista ja harjoitusten suunnittelua.
– Mietin hetken aikaa itsekseni, miten näiden kahden ongelman yhteensovittaminen onnistuisi. Sitten esitin nuorille idean ryhmästä, joka kokoontuisi kerran kuussa oppimaan esimerkiksi ensiaputaidoista, kodin turvallisuudesta ja alkusammutuksesta, kertoo Merja.
Nuoret itse suunnittelevat harjoituskertojen sisällöt ja toimivat harjoitusten vetäjinä. Merja ja palokunnan varakasvatuspäällikkö ovat mukana tukemassa toimintaa. Ensimmäinen kokoontumiskerta on pidetty ja osallistujat ovat olleet tyytyväisiä, mistä kertoo toiminnan suosio: tähänkin ryhmään olisi enemmän tulijoita kuin on paikkoja.
– On ollut huikeaa seurata sivusta sitä innostusta, millä nuoret ovat lähteneet suunnittelemaan ja mainostamaan toimintaa. Nuoret pitivät Päivä paloasemalla -tapahtumassa omaa rekrytointipistettä ja tekivät mainoksia somekanaviin, kiittelee Merja.
Palokuntatoiminta tarvitsee jatkuvuutta
Merjalle palokuntanuorisotoimintaa tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-aikaan, uuden oppimiseen ja omaan kasvuun:
– Nuorten kanssa on hienoa tehdä töitä, sillä he antavat avoimesti palautetta. Vaikka tämä on vapaa-ajan viettoa, niin kyllä tämä vie mennessään. Itsekin huomaan viettäväni nykyään hyvin paljon aikaa paloasemalla! naurahtaa Merja.
Pitovoima ja jatkuvuus ovat tärkeitä palokunnan elinvoimaisuuden kannalta. SPEK on omalta osaltaan pyrkinyt tuomaan keinoja kouluttajien ja ohjaajien tukemiseen sekä nuorisotoiminnassa pysymiseen. Tarjosimme alkuvuodesta kouluttajille ja ohjaajille suunnatun webinaarisarjan, joiden tallenteet ovat katsottavissa jälkeenpäin SPEKin Vimeosta.
– Tulevaisuudessa toivoisin, että palokuntatoimintaan lähdetään mukaan matalalla kynnyksellä, jotta jatkuvuus säilyy kaikissa toiminnoissa: nuorisotoiminnassa, hälytystoiminnassa ja järjestötoiminnassa, Merja kiteyttää.
