Julkaistu 08.10.2024
Hyvät käytänteet tukevat nuorisotoimintaa
Palokunnissa eri puolilla Suomea on otettu rohkeasti käyttöön hyviä käytänteitä, jotka tukevat nuorisotoimintaa. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa Sallan VPK:ssa ja Länsi-Helsingin Sopimuspalokunnassa järjestettävät yhteisharjoitukset sekä Ristiinan VPK:n alkuvuodesta käyntiin polkaistut nuorten lisäharjoitukset.
Yhteisharjoitusten nähdään tukevan palokuntien jatkuvuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä ja lisäharjoitusten nuorten motivaatiota ja oppimista.
Sallan VPK:ssa harjoitellaan yhdessä kahdesti vuodessa
Idea Sallan VPK:n yhteisharjoituksista syntyi 1,5 vuotta sitten, kun palokunnassa haluttiin kokeilla jotain uutta. Hälytys- ja nuoriso-osaston yhteisharjoitukset pyritään järjestämään kaksi kertaa vuodessa. Yhteisharjoituksiin voivat osallistua kaikki nuoriso-osastolaiset.
– Tällaiset harjoitukset vievät molempien osastojen toimintaa eteenpäin, sanoo Sallan VPK:n nuoriso-osaston johtaja Riku Syrjänen.
Yhteisharjoitukset ovat Rikun mukaan tärkeitä myös palokunnan jatkuvuuden kannalta.
– Kynnys siirtyä nuorisotoiminnasta hälytystoimintaan tai palokunnan muihin toimintoihin voi olla matalampi, jos palokunnan aikuiset ovat valmiiksi tuttuja.
Länsi-Helsingin Sopimuspalokunnassa nuoret voivat harjoitella aikuisten kanssa viikoittain
Myös Länsi-Helsingin Sopimuspalokunnassa yhteisharjoitusperinnettä kiitellään. Yhteisharjoitukset lisäävät palokunnan sisällä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä, vaikuttaen muun muassa palokunnan pitovoimaan.
– Meillä 16 vuotta täyttäneet nuoret voivat halutessaan osallistua nuorisotoiminnan viikkoharjoitusten lisäksi viikoittain myös aikuisten harjoituksiin. Näissä harjoituksissa nuoret pääsevät tutustumaan hälytystoiminnan harjoituksiin ikä- ja osaamistaso huomioiden, Länsi-Helsingin Sopimuspalokunnan viestintäpäällikkö Noora Nieminen kertoo.
– Yhteisharjoituksissa voi toisinaan olla yhteistä vain harjoitusten aika ja paikka, mutta niissäkin tapauksissa palautevaiheessa käydään läpi eri ryhmien toimintaa. Ja vaikka harjoitus saattaa olla jollekin ryhmälle vanha tuttu, niin yhteisharjoitus voi avata uusia näkökulmia harjoitukseen, pohtii yhteistreenien hyötyjä hälytystoiminnan johtaja Heikki Suomalainen.
Ristiinan VPK:n lisäharjoitukset tukevat motivaatiota ja oppimista
– Ajatus lisätreeneihin tuli, kun olin itse vielä nuoriso-osastossa ja kaipasin useampia harjoituksia viikkoon. Nyt kun koulutan itse nuoria, haluan tarjota heille lisätreenimahdollisuutta, kertoo nuorten kouluttaja Kitsatee Tama Ristiinan VPK:sta.
Lisäharjoitukset aloitettiin helmikuussa ja paikalla on aina pieni joukko nuoria, joille ajankohta sopii ja jotka haluavat treenata enemmän kuin kerran viikkoon. Lisäharjoitusten päiväksi valikoitui lauantai, sillä tuolloin Kitsatee on viikonloppuvapailla armeijasta. Paikalla on aina myös toinen nuorten kouluttaja, Helmi Kari.
Palokunnassa suhtaudutaan Kitsateen ja Helmin pitämiin nuorten lisäharjoituksiin positiivisesti; asemalle saadaan elämää myös viikonloppuisin ja samalla kalustoa ulkoilutetaan ja testataan.
– Näen, että lisäharjoituksista hyötyvät kaikki, niin palokunta, nuoret kuin me kouluttajatkin. Pääsemme itsekin lisäharjoituksissa kertaamaan ja harjoittelemaan palokuntataitoja kouluttaessamme nuoria. Tärkeintä on kuitenkin, että nuorilla on mieluista tekemistä myös viikonloppuisin, Kitsatee pohtii.
Lisäharjoituksista on tullut paljon positiivista palautetta. Etenkin ryhmän pientä kokoa on kehuttu, sillä se mahdollistaa yksilöllisen kouluttamisen ja toistojen maksimoinnin. Lisäharjoituksissa päästään myös kertaamaan asioita, mikä auttaa oppimista.
– Meille treeneissä tärkeää ei ole nuorten määrä, vaan se että voimme opettaa heille tärkeitä taitoja. Jos yksikin nuori oppii lisätreeneissä jotain, ja niillä opeilla auttaa hädässä olevaa tai pelastaa jopa hengen, se on suurin palkinto ja tavoite meille, Kitsatee sanoo.