Julkaistu 16.09.2024
Laadukas palokuntanuorisotoiminta on konkreettisia tekoja
Sopimuspalokuntaviikolla nostettiin esiin palokuntanuorisotoiminnan merkitystä vapaaehtoisten palokuntien toiminnassa. Laadukas palokuntanuorisotoiminta -webinaarissa kuultiin palokuntanuorten ja heidän kouluttajiensa näkemyksiä nykyaikaisesta ja toimivasta palokuntanuorisotoiminnasta, toiminnan kehittämisestä sekä tulevaisuuden palokunnasta.
Sopimuspalokuntaviikolla järjestetyssä webinaarissa keskustelemassa olivat tänä vuonna palkittu Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Julia Mäkinen Hämeenlinnan VPK:sta ja Vuoden palokuntanuoriso-osastona palkitun Kouvolan VPK:n nuoriso-osaston johtaja Jenni Pekkola sekä Riihimäen VPK:n Joni Ahokas ja Moona Viljanen, jotka vetivät tämän vuotiseen Yleiseen palokuntalaiskokoukseen koottua nuorten työryhmää.
Webinaarissa julkistettiin myös ensimmäinen Vuoden palokuntanuori -tunnustuksen saaja sekä kuultiin katsaus keväällä käynnistyneestä palokuntanuorten koulutusuudistuksesta.
– Laadukas palokuntanuorisotoiminta on ajankohtainen ja tärkeä teema, sillä palokuntanuorten merkitys vapaaehtoisten palokuntien toiminnassa on suuri. Nuorisotoiminnasta siirrytään usein palokunnan muihin tehtäviin, kuten hälytystoimintaan. Nuorisotoiminta takaakin osaltaan palokuntien elinvoimaisuuden, kertoo järjestöohjaaja Outi Kamunen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Aito kiinnostus nuorisotoimintaa ja nuoria kohtaan
Laadukas palokuntanuorisotoiminta koostuu keskustelijoiden mukaan yhteisöllisyydestä, niin oman osaston, palokunnan kuin alueen muiden toimijoidenkin kanssa.
– Se koostuu myös välittämisestä, läsnäolosta, kuuntelemisesta, turvallisen tilan luomisesta ja yhdessä tekemisestä sekä “me-hengestä” ja uusien oppimis-, toiminta- ja harjoitustapojen hyödyntämisestä yhdessä nuorten kanssa, listaa Julia Mäkinen.
– Mielestäni nuoriso-osaston johtajalla, osaston kouluttajilla ja koko palokunnalla tulee olla yhteinen tavoite; on panostettava nuoriin ja ymmärrettävä nuoriso-osaston merkitys palokuntatoiminnassa. Koko palokunnan tulee olla aidosti kiinnostunut nuorisotoiminnasta sekä siinä toimivista nuorista, heidän näkemyksistään ja ajatuksistaan, Jenni Pekkola lisää.
Myös nuorten ääntä edustaneet Moona Viljanen ja Joni Ahokas olivat samoilla linjoilla. Heidän mielestään tärkeää on nuorten ja heidän mielipiteidensä ja ajatustensa huomioiminen sekä nuorisotoiminnan jatkuva kehittäminen ja nousujohteisuus.
– Lisäksi laadukkaan nuorisotoiminnan ytimessä on monipuolinen ja kaikkia motivoiva toiminta, Moona ja Joni lisäävät.
Nuoret keskiössä
Nuoret on otettu niin Hämeenlinnassa kuin Kouvolassakin aktiivisesti mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen.
– Meillä nuoria osallistetaan harjoitusten ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi vuosittain nimettävään hupitoimikuntaan valitaan aina yksi nuori, ja kerran harjoituskaudessa meillä pidetään nuorten toiveharjoitukset, Julia kertoo ja lisää, että 16-vuotiaana heidän palokunnassaan pääsee apukouluttajaksi.
Myös Jennin palokunnassa nuoret näkyvät toiminnassa: heiltä kerätään jatkuvasti palautetta ja he osallistuvat erilaisiin tapahtumiin.
– Nuorten osallisuutta halutaan jatkossa lisätä entisestään, Jenni kertoo.
Toimintaa kehitetään yhteistyössä
– Yhteistyön merkitys on tärkeä kaikessa kehittämistyössä. Meillä nuorisotoimintaa on kehitetty yhteistyössä nuoriso-osaston varajohtajien, kouluttajien ja koko palokunnan kanssa. Järjestämme nuoriso-osaston koordinointipalaverin kerran kuussa, Jenni kertoo Kouvolan VPK:n käytännöistä.
Nuorisotoimintaa voi kehittää myös esimerkiksi aktivoimalla varhaisnuorisotoiminnan. Julia ja Jenni vinkkaavat lisäksi oppimistapakyselyjen ja erilaisten opetustapojen käytöstä. Lisäksi tuki-/turvahenkilöiden nimeäminen vie nuorisotoimintaa oikeaan suuntaan. SPEK on antanut palokunnille ohjeistuksen, jossa suositellaan nimeämään 1–2 turva-aikuista.
– Meillä on myös vakiinnutettu harjoitussuunnitelman teko osaksi kouluttajien harjoitusten suunnittelua. Näin on saatu lisättyä kouluttajien tietoisuutta tulevista harjoituksista sekä sitoutuneisuutta toimintaan, Julia kertoo.
Vanhemmat mukaan
Laadukas palokuntanuorisotoiminta huomioi myös nuorten vanhemmat. Sekä Jenni että Julia pitävät vanhempien ja läheisten mukaan ottamista tärkeänä. Molempien palokunnissa nuorten huoltajille on perustettu WhatsApp-ryhmä, jonka kautta vanhempia on saatu jopa mukaan palokunnan harrastetoimintaan.
– Meillä on nostettu yhdeksi palokunnan strategian painopistealueeksi vanhempien toimintaan osallistumisen kehittäminen, Jenni kertoo.
Hämeenlinnassa palokuntanuorten vanhemmille järjestetään kuukausittain vanhempainvartti, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat ja tapahtumat sekä keskustellaan siitä, miten edellinen kuukausi on sujunut.
Veto- ja pitovoimainen nuorisotoiminta on kaikkien etu
Moonan ja Jonin mukaan nuorisotoiminnan vetovoiman lisääminen vaatii aktiivisia ja nykyaikaisia lähestymistapoja, jotta toiminta koetaan kiinnostavana.
– Toimintaa tulee tehdä näkyväksi sosiaalisessa mediassa, erilaisissa tapahtumissa ja kouluissa. Lisäksi toiminnan tulee olla vetovoimaista, yhteisöllistä ja monipuolista, Joni ja Moona huomauttavat.
Pitovoimatekijöinä he mainitsevat muun muassa toiminnan kiinnostavuuden, sen kehittämisen nuorten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita vastaavaksi sekä vaikutusmahdollisuuksien tarjoamisen nuorille.
– Aktiivinen toiminta sekä osallistuminen leireihin, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin on merkittävä tekijä pitovoiman kannalta, Moona ja Joni toteavat.
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia