Julkaistu 12.04.2023
Mikä on palokuntatoiminnan taloudellinen ja sosiaalinen arvo?
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hanke arvioi palokuntatoiminnan sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Tavoitteena on tuoda näkyväksi toiminnan hyödyt yksilölle ja yhteiskunnalle sekä palokuntalaisten työn rahallinen arvo.
– Suomalainen pelastustoiminta ja palokuntalaisten kouluttaminen pohjautuvat hyvin paljon vapaaehtoistyöhön. Siksi on tärkeää osoittaa sopimuspalokuntien taloudellinen arvo, toteaa SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen.
SPEKin hankkeessa palokuntatoiminnan hyötyä arvioidaan ensimmäistä kertaa laajasti.
– Koko pelastustoimen budjetti on hyvin pieni suhteessa niihin vaikutuksiin, joita toiminnalla saadaan aikaiseksi, arvioinnista vastaavan Sosped Keskuksen arviointipäällikkö Miikka Vuorinen sanoo.
Hankkeessa katsotaan palokuntatoiminnan hyötyä laajemmasta näkökulmasta
Aikaisemmissa tutkimuksissa vapaaehtoisen palokuntatoiminnan arvo on nähty pelastustoimintana ja sen tuottamina taloudellisina hyötyinä. Sosiaaliset ja muut yhteiskunnalliset hyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Käynnissä oleva hanke tarkastelee palokuntien palvelutoiminnan lisäksi harrastustoimintaa sekä palokuntien epäsuoria vaikutuksia.
– Mikä on palokuntatoiminnan merkitys esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tai liikunnallisten tottumusten lisäämisessä? Entä turvallisuuden edistämisessä tai häiriötilanteisiin varautumisessa? pohtii Petri esimerkkejä epäsuorista vaikutuksista.
– Sopimuspalokuntatoiminta on merkittävää niin yksilön mielekkään vapaa-ajan kuin yhteisön auttamisen näkökulmasta, Miikka tiivistää.
Hankkeen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi palokuntakoulutuksen, palokuntanuorisotoiminnan sekä ohjaajien rekrytoinnin kehittämisessä. Lisäksi tulokset tukevat pelastustoimeen liittyvää päätöksentekoa ja kehittämistyötä, kuten vapaaehtoisstrategian tuottamista.
Palokuntatoiminnan rahallinen arvo
Hanke toteutetaan Social Return On Investment (SROI) -menetelmällä, joka kokoaa yhteen palokuntatoiminnan hyödyt eri sidosryhmille, kuten nuoriso-osastojen toimintaan osallistuville nuorille, tapahtumakävijöille sekä laajemmin yhteiskunnalle.
SROI-menetelmän ytimessä on ajatus siitä, että toiminnan rahallinen arvo on mahdollista arvioida huomioimalla taloudelliset ja ei-taloudelliset hyödyt.
– Palokuntatoiminnan arvioinnissa kiinnitetään huomiota taloudellisiin hyötyihin, kuten pelastustoimelle koituviin säästöihin, sekä vaikeammin rahassa mitattaviin hyötyihin, kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, kertoo Miikka.
Kevään työpajoissa syvennytään aiheeseen palokuntalaisten kanssa
Palokuntalaisille järjestetään keväällä työpajoja, joissa käydään keskustelua palokuntatoiminnan taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
– Palokuntalaisilla on nyt loistava mahdollisuus osallistua hankkeeseen ja nostaa esiin palokuntatoiminnan hyötyjä yhteiskunnalle, toteaa SPEKin palokuntapalveluiden asiantuntija ja palokuntalainen Patrik Willberg.
Ensimmäinen palokuntalaisille suunnattu työpaja järjestetään 15.4. osana naisverkoston tapaamista. Työpajaan voi osallistua etänä ilman ennakkoilmoittautumista.
Tulevat työpajat:
- 15.4. klo 12.30–15.30, Naisverkoston tapaaminen, Pori ja Teams
- 13.5. klo 12–14.30, Palokuntatoimikunta ja työryhmät
- 20.5. klo 10–15, Supermessut, Naantali (Länsi-Suomen pelastusliitto)
- 22.5. klo 18–20, FSBR Raasepori
- 6.6. klo 12.30–15.30, Turvallisuuskomitean jäsenjärjestöt
Lisätietoa työpajoista ja niihin osallistumisesta antaa Suvi Fried, suvi.fried@spek.fi.
Palokuntatoiminnan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arviointihankkeen rahoittaja on Palosuojelurahasto.