Julkaistu 21.08.2023
Moni palokuntalainen aloittaa harrastuksen aikuisiällä – Pasi Aittokumpu on yksi heistä
Noin neljännes palokuntien uusista hälytysosastojen jäsenistä tulee nuoriso-osastoista, joten moni löytää palokuntaharrastuksen pariin vasta aikuisiällä. Nyt vietettävä Sopimuspalokuntaviikko muistuttaa, että palokuntaan on helppo liittyä. Palokunta tarjoaa tulokkaille tarvittavan koulutuksen ja varusteet. Sopimuspalokuntiin tarvitaan lisää jäseniä, jotta koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata.
Nokian VPK:n nuorempi sammutusmies Pasi Aittokumpu ajautui palokuntatoiminnan pariin noin 3 vuotta sitten, kun hän etsi lapselleen uutta harrastusta.
– Palokunnan päällikkö kysyi, että miten sinä, oletko kiinnostunut. Tykkään auttaa ihmisiä ja olen se, joka helposti pysähtyy auttamaan, jos näen jonkun pulassa. Aloitin sitten seuraavana tiistaina, Aittokumpu kertoo.
– Minut otettiin tosi hyvin vastaan ja nekin, jotka ovat koko ikänsä olleet palokunnassa, opastivat kädestä pitäen eikä ollut mitään sellaista, että mitä tuo uusi nyt tänne tulee.
Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli pelastustehtävissä
Sopimuspalokuntien tehtävät ovat pääosin samanlaisia kuin vakinaisten pelastajien hälytystehtävät. Tehtävät liittyvät esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin, tulipaloihin, myrskyvahinkoihin sekä ihmisten ja eläinten pelastamiseen.
Palokuntien hälytysosastot kouluttautuvat ja harjoittelevat säännöllisesti, jotta onnettomuustilanteissa osataan toimia turvallisesti. Koulutus ja kuntotestit määrittävät, voivatko hälytysosaston jäsenet osallistua vaativiin tehtäviin, kuten savusukellukseen.
– Palokuntalaisen täytyy osata toimia eri ihmisten kanssa ja soveltaa harjoituksissa opittuja taitoja, sillä hälytyskeikat eivät ole koskaan samanlaisia, Aittokumpu toteaa.
Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustehtäviin yhdessä pelastuslaitosten kanssa koko Suomessa niin pienillä paikkakunnilla kuin suurissa kaupungeissa.
Vapaaehtoisia, mutta sitoutuneita palokuntalaisia on lähes 40 000
Suomessa on yli 700 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoihin kuuluu yhteensä noin 15 000 jäsentä. Yhteensä vapaaehtoisia palokuntalaisia on noin 39 000.
Sopimuspalokuntalaiset eivät ole päätoimisesti töissä palokunnassa, vaan palokuntatoimintaan osallistutaan työn tai opiskelujen ohella. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimusten mukaan vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat erittäin sitoutuneita toimintaan.
– Meitä on noin kymmenen henkilön aktiivinen porukka, joka lähtee hälytyksille aina, kun mahdollista. Meillä oli Nokialla 188 hälytystä viime vuonna. En itse ihan puolessa niistä ollut, mutta melkein, Aittokumpu sanoo.
Työn ja palokuntaharrastuksen yhteensovittaminen onnistuu Aittokummulta hyvin, vaikka hälytyksiä tulee öisinkin.
– Minulla on liukuva työaika ja esimiehet tietävät harrastuksestani. Jos ei ole aamupalavereja niin voin yleensä lähteä yöllä hälytykselle ja ilmoittaa töihin. Esimiehet yleensä katsovatkin, oliko palo meidän alueellamme ja osaavat päätellä, että ahaa Pasi on ollut siellä. Ne ymmärtävät siellä tämän homman.
Palokuntien ikärakenne vaikuttaa uusien jäsenten tarpeeseen
Sisäministeriön selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä tuhat uutta pelastajaa lisää, jotta pelastuspalvelut voidaan turvata koko maassa. Lisää jäseniä tarvitaan myös sopimuspalokuntiin, sillä erityisesti harvaanasutuilla seuduilla sopimuspalokunta on usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalla.
Palokuntayhteisöt ikääntyvät selvityksen mukaan neljä kertaa nopeammin kuin väestö. Vahva sitoutuminen toimintaan voi johtaa siihen, ettei palokuntayhteisön ikääntymistä huomata ajoissa. Sopimuspalokunnan hälytysosastoon saattaa kuulua noin 10–20 ihmistä, jolloin jokaisella tulijalla on merkitystä.
– Jos jäseniä ei ole tarpeeksi, on riskinä, että palokuntatoiminta loppuu ja apu tulee jatkossa kauempaa naapurikunnista, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Markku Savolainen pohtii.
– Vaikka palokuntalaisesta ei tulisi koskaan hälytysosaston jäsentä tai ammattipelastajaa, palokunta on hyvä harrastus, jossa oppii hyödyllisiä taitoja, kuten ensiapua, alkusammutusta ja ryhmässä toimimista, Pasi Aittokumpu sanoo.
Mikä on Sopimuspalokuntaviikko?
Valtakunnallisen Sopimuspalokuntaviikon avulla halutaan nostaa esiin vapaaehtoisen palokuntatoiminnan monipuolisuutta sekä rekrytoida uusia jäseniä palokuntiin. Teemaviikkoa vietetään 21.–27.8.2023.
Sopimuspalokuntaviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Lisätiedot ja viikon aikana järjestettävät paikalliset tapahtumat löytyvät osoitteesta palokuntaan.fi/sopimuspalokuntaviikko.
Pasi Aittokummun kuvaama video palokuntatoiminnasta:
Lisätietoa:
Kehittämispäällikkö Markku Savolainen
p. 0400 434 905
markku.savolainen@spek.fi