Julkaistu 08.12.2022
Sopimuspalokuntatoiminnan tunnettuus vaihtelee ja rekrytointitarve on ilmeinen
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö toteutti aiemmin syksyllä kyselyn, jossa kartoitettiin sopimuspalokuntatoiminnan tunnettuutta ja rekrytointitarpeita. Kyselyyn saatiin yhteensä 106 vastausta. Tuloksia käytetään palokuntien tarpeiden tunnistamiseen ja rekrytointikyvyn kehittämiseen.
Sopimuspalokuntien tunnettuutta ja rekrytointitarpeita kartoittaneen kyselyn vastausten perusteella sopimuspalokunnat kaipaavat tukea tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseen.
Kyselyssä selvitettiin myös sopimuspalokuntien kiinnostusta osallistua sopimuspalokuntaviikko-hankkeeseen vuonna 2023. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn sopimuspalokuntaviikon koordinointivastuu siirtyi SPEKille ja selvitimme kyselyn avulla kentän tarpeita.
Sopimuspalokuntatoiminnan tunnettuus vaihtelee alueittain
Kyselyyn vastanneiden sopimuspalokuntien antama keskiarvo sopimuspalokuntatoiminnan tunnettuudesta oli seitsemän. Annettujen arvosanojen vaihteluväli oli kahdesta kymmeneen eli toiminnan tunnettuus vaihtelee alueittain. Joillain paikkakunnilla toimintaa ei vastaajien mukaan tunneta lainkaan ja toisaalla sopimuspalokuntatoiminta on hyvinkin tunnettua.
Vastaajat toivoivat saavansa tukea toiminnan tunnettuuden lisäämiseen.
Palokuntatoimintaan tarvitaan lisää henkilöitä
Tunnettuuden lisäksi kysely kartoitti sopimuspalokuntien rekrytointitarpeita. Vastausten perusteella palvelutoimintaan tarvitaan kaikissa kyselyyn vastanneissa palokunnissa keskimäärin 15 uutta henkilöä. Lisäksi tarvitaan 12 henkilöä harrastustoiminnan puolelle tuki-, harrastus- ja palokuntanuorisotoimintaan sekä palokuntanuorten kouluttajiksi ja ohjaajiksi.
– Kyselyn tulosten mukaan maahamme tarvittaisiin siis 10 000 uutta pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöä. Tämä tarkoittaisi 70 % lisäystä nykyiseen määrään, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen summaa.
Vastausten perusteella rekrytoinnin ja perehdytyksen nähdään olevan palokuntien vastuulla, kun taas pelastuslaitosten vastuulla nähdään olevan erityisesti työterveyshuollon ja koulutuksen järjestäminen, varusteiden hankkiminen, palkan tai palkkioiden maksaminen sekä työsuojelun järjestäminen.
Vastaajat toivoivat saavansa tukea yleisten rekrytointitilaisuuksien järjestämiseen.
– Huomion arvoista on, että täsmärekrytointi, jota ei tiettävästi juuri ole aikaisemmin hyödynnetty, nousi kolmanneksi keskeisimmäksi asiaksi tuen tarpeiden listalla, sanoo Petri Jaatinen.
Yhteinen rekrytointihanke herätti kiinnostusta
Yhteinen rekrytointiin tähtäävä hanke sai vastaajilta kannatusta. 89 % vastaajista ilmoitti olevansa valmiita osallistumaan yhteiseen hankkeeseen, joka tukisi palokuntalaisten määrän lisäämistä.
– Mahdollisen yhteisen hankkeen tarvetta ja mahdollisuuksia arvioidaan, mutta SPEK edistää palokuntatoiminnan tunnettuutta ja vetovoimaisuutta vähintään omien resurssiensa puitteissa, Petri Jaatinen kertoo.
– Tavoitteenamme on muun muassa se, että nuoret innostuvat palokuntalaistaidoista, pystyvät jatkamaan harrastuksen parissa myös aikuistuessaan ja palokuntanuorten määrä kasvaa 10 % vuoden 2022 lopusta vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lisäksi SPEKin tavoitteissa on kehittää palokuntatoiminnan työilmapiiriä ja toimintaa siten, että sopimuspalokuntatoiminnasta luopuneiden ja luopumista harkitsevien määrä vähenee vähintään 10 % vuoden 2022 lopusta vuoden 2025 loppuun. Myös viikkoharjoitusten osallistumisaktiivisuutta pyritään kasvattamaan.
Voit tarkastella kyselyn tuloksia pelastuslaitoksittain ja pelastusliitoittain täällä.
Rekrytoinnissa voit hyödyntää mm. seuraavia olemassa olevia mekanismeja ja apuvälineitä:
- Palokuntanuoristoiminta
- Päivä Paloasemalla -tapahtuma
- Rekrytoinnin tueksi tuotetut mainosmateriaalit löydät osoitteesta: https://spek.kuvat.fi/palokuntatoiminta/
- Oman palokuntasi tai alueesi jäsenmääriä, jäsenyysaikaa, nuorisotoiminnan tuottoa ja muita tilastoja voit tarkastella osoitteessa: https://palokuntaan.fi/hakatilastot