Julkaistu 02.12.2021

Työnantajat mahdollistavat tehokkaan pelastustoimen useilla paikkakunnilla

Monissa kunnissa vastuu pelastustoimesta on paikallisella sopimuspalokunnalla eli vapaaehtoisella tai puolivakinaisella henkilöstöllä, joka osallistuu hälytystehtäviin usein päivätyönsä ohella. Onkin tärkeää, että sopimuspalokuntalaiset voivat osallistua hälytystehtäviin myös työajalla, jotta pelastustoimen toimivuus, luotettavuus ja tehokkuus voidaan taata.

Suomessa kuntien pelastustoimesta vastaavat kaikkien pelastuslaitosten alueilla yhteistyössä ammattipelastajat ja sopimuspalokunnat. Suurimmassa osassa kuntia vastuu pelastustoimen hoidosta on paikallisella sopimuspalokunnalla eli VPK:lla tai puolivakinaisella henkilöstöllä.  

Sopimuspalokuntalaiset mutta myös palokuntien muut jäsenet tekevät paljon arvokasta työtä oman alueensa turvallisuuden eteen, ja antavat tarvittaessa apua myös yli kunta- ja maakuntarajojen. Joskus tehtävälle lähdetään kauemmaksikin, kuten viime kesänä Kalajoen maastopaloon, johon osallistui sopimushenkilöstöä kaikista maamme pelastuslaitoksista. 

Asun Hämeenlinnassa, missä paikalliset sopimuspalokunnat tekevät yhteistyötä ammattilaisten kanssa, tuottaen pelastuspalveluita ja erikoistuen esimerkiksi jälkivahingontorjuntaan. Olen kuitenkin syntyisin pieneltä paikkakunnalta Päijät-Hämeestä, Padasjoelta, missä paikallinen VPK toimii sopimuspalokuntana Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ja osallistuu vuosittain noin 200 hälytystehtävälle. Valtaosan tehtävistä VPK hoitaa itsenäisesti, sillä lähin ammattilaisten miehittämä paloasema sijaitsee 50 kilometrin päässä Lahdessa. Padasjoella ei ole yöaikaan edes ambulanssia, joten sopimuspalokuntalaisia tarvitaan usein myös niin sanotuille ensivastetehtäville auttamaan potilasta, kunnes lähin vapaana oleva ensihoitoyksikkö saapuu paikalle. 

Hälytyksiin osallistutaan usein työpäivän aikana 

Sopimuspalokuntien henkilöstön varaan rakentuva pelastustoimen järjestelmä on yhteiskunnalle kokonaistaloudellisesti edullisin tapa varmistaa pienten ja keskisuurten taajamien pelastustoiminnan pelastustoimen nopea ja tehokas toiminta. Sopimuspalokuntalaisten nykyinen koulutustaso antaa valmiudet toimia monissa erilaisissa ongelmatilanteissa, kuten sairaskohtauksissa, tapaturmissa, tulipaloissa, liikenneonnettomuuksissa sekä vesi- ja öljyvahingoissa. 

On kuitenkin huomattava, että sopimuspalokuntien henkilöstö osallistuu heille tarkoitettuun koulutukseen sekä koulutuksen käytyään operatiiviseen toimintaan omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Onkin hienoa, että työnantajat ovat suhtautuneet positiivisesti sopimuspalokuntalaisten pyyteettömään toimintaan kuntalaisten hyväksi ja mahdollistaneet hälytystehtäviin osallistumisen. 

Monet työnantajat ovat myös hyödyntäneet sopimuspalokuntalaisten ammattitaitoa varsinaisessa päätyössä, sijoittamalla sopimuspalokunnissa toimivaa henkilöstöä esimerkiksi erilaisiin turvallisuus- tai ensiapuvastaavan tehtäviin. Sopimuspalokuntalaiset ovat aina valmiita auttamaan myös työpaikalla tapahtuneissa onnettomuuksissa, sairaskohtauksissa ja muissa ongelmatilanteissa, ja ovat siten arvokkaita työntekijöitä organisaatioille.

Työnantajilla tärkeä rooli toimivan pelastustoiminnan varmistamisessa

Moni työnantaja ympäri Suomen on toistaiseksi suhtautunut sopimuspalokunnassa toimimiseen erittäin myötämielisesti. Usein sopimuspalokuntalaisen osallistumisesta palokunnan hälytystehtäviin työajalla on sovittu suullisesti työnantajan ja -tekijän kesken, mutta tarvittaessa asiasta voidaan sopia myös kirjallisesti mahdollisten epäselvyyksien ehkäisemiseksi. Avoimuus luo luottamusta molemmin puolin, myös tässä asiassa. 

Kiitos kaikille työnantajille, jotka mahdollistavat sopimuspalokuntalaisten osallistumisen palokuntien hälytystehtäviin! Suomen pelastustoimen toimivuuden, luotettavuuden ja tehokkuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että sopimuspalokuntalaiset saavat jatkossakin osallistua hälytystehtäviin myös työajalla.

”Tua res agitur, paries cum proximus ardet” eli se on sinunkin asiasi, jos naapurin seinä palaa. 

Teksti:
Niko Ara

Kirjoittaja toimii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkönä. Lisäksi hän toimii Padasjoen VPK:n puheenjohtajana ja osallistuu sopimuspalokuntalaisena hälytystehtäville.